| |
HY: Sorrettujen ja vaikenijoiden lapset
Lähettäjä: Karin Hannukainen/halvi/Helsingin yliopisto 22.05.2012 08:55
Viestintä ja Yhteiskuntasuhteet
22.5. 2012
Sorrettujen ja vaikenijoiden lapset
Pietarin PEN-klubin johtaja Jelena Tshizhova ja tutkija Elina Kahla
puhuvat kirjailijan sananvapaudesta Helsingissä 28.5. klo 16-18.
Osa esityksestä on venäjäksi ja tulkataan suomeksi, kysymykset voi
esittää englanniksi.
Kirjailija ja kansalaisaktivisti Jelena Tshizhova (s.1957) on omistanut
kirjailijan työnsä lähihistorian paiseiden puhkomiseen. ?Kansakuntana me
jakaudumme kahtia: sorrettujen ja vaikenijoiden jälkeläisiin.?
Neuvostoarkistojen avauduttua omaiset ovat hakeneet vainotuille oikeutta
ja maineenpalautusta. Mutta ilmiantajien ja pyöveleiden lapset ovat
pysyneet vaiti. Kirjailijana Tshizhova haluaa kertoa henkilökohtaisia
tarinoita omasta kokemastaan ja läheistensä puolesta. Vaikenemisen hinta
on hänestä liian kallis: sivilisaation näivettyminen.
Viime viikkoina Tshizhova on voinut pahoin huomatessaan, miten
ortodoksikirkon puolesta äänekkäimmin loukkaantuneet käyttävät samoja
menetelmiä kuin aikanaan kommunistipuolueen taistelevat ateistit. Kun
kirkko marssitti kaduille 65 000 ?mielensä pahoittanutta? , jotka
vaativat Pussy Riot ?aktivistityttöjä tuomiolle jumalanpilkasta,
pyrkimyksenä oli kirjailijan mielestä lyödä kiilaa intelligentsian ja
kansan välille ja siten tukahduttaa avoimuus. ?Neuvostopsykologian
sisäistäneet ihmiset turvautuvat aina mieluummin kollektiviiseen raivoon
kuin henkilökohtaiseen vastuuseen ja tilintekoon. Sen tähden
kansalaisyhteiskunnan tietoisuus ei kehity.?
Tshizhova on tuottelias kirjailija, jonka läpimurtoteos Vremja
zhenshtshin eli Naisten aika sai Venäjän Booker-palkinnon 2009 ja on
käännetty yhdeksälle kielelle. Tärkeä on myös kirkon korruptiota suomiva
Lavra eli luostari. Eniten Suomea käsittelee hänen tuore romaaninsa
Terrakotovaja babu?ka eli Terrakottamummo. Siinä Tshizhova kertoo
90-luvun sokkiterapiavuosien kokemuksistaan huonekalualalla
liikekumppaneinaan suomalaiset vilunkipelurit.
Ennen lopullista siirtymistä kirjailijaksi Tshizhova oli liikenainen,
jonka tulot olivat yli seitsenkertaiset verrattuna
historianprofessorimiehen ansioihin. Oli loogista, että mies piti
vanhempainloman. Tshizhova ei voi sietää luokitteluaan
naiskirjallisuuden edustajaksi, sillä Neuvostoliitossa elettyjen
kokemusten valossa naisten tasa-arvo on ollut täydellistä.
Aika: Maanantai 28.5. klo 16 ? 18
Paikka: Unioninkatu 33, käynti rautaportista sisäpihan kautta 2. krs.
neuvotteluhuoneeseen
Järjestäjä: Aleksanteri-instituutin kulttuurifoorumi
Lisätiedot: Elina Kahla, elina.kahla@helsinki.fi
--
Elina Kahla
Toimituspäällikkö, FT, dosentti
Managing Editor, PhD, docent
Aleksanteri-instituutti
PL 42, Unioninkatu 33
00014 Helsingin yliopisto
+ 358 9 191 23678
GSM + 358 50 5636308
www.helsinki.fi/aleksanteri
Ystävällisin terveisin,
Karin Hannukainen
Tiedottaja
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Helsingin yliopisto
PL 33 (Fabianinkatu 18), 00014 Helsingin yliopisto
s-posti: karin.hannukainen@helsinki.fi
puh. (09) 191 22 875, 050 415 0328
www.helsinki.fi/yliopisto
www.facebook.com/helsinginyliopisto
www.youtube.com/universityofhelsinki
www.twitter.com/HelsinkiUni
| |