Helsingin yliopisto
Viestintä / Viikin tiedekampus
6.8.2010

Ahvennaaraan syöntiteho romahtaa tummassa vedessä
 
Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan
tutkijaryhmä on havainnut, että naarasahvenet kärsivät ilmastonmuutoksen
myötä tummuvasta vedestä koiraita enemmän. Tutkitut naarasahvenet jäivät
tummissa vesissä pieniksi, sillä ne eivät syöneet kirkkaista vesistä
tutulla tehokkuudella. Pienten naaraiden poikaset selviävät huonommin kuin
isojen yksilöiden jälkeläiset. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulisikin
ottaa huomioon kalastuksen säätelyssä.

Viime vuosien lauhat ja sateiset talvet ovat kuljettaneet mailta
vesistöihin ravinteita ja eloperäisiä aineita, jotka samentavat ja
värjäävät vesiä ruskeaksi. Syynä vesien tummumiseen pidetään
ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia aiempaa runsaampia talvisateita.
Professori Hannu Lehtosen kestävän kalastuksen tutkimusryhmä on jo
aiemmissa tutkimuksissaan havainnut, että tummissa vesissä ahven häviää
särjelle ravintokilpailussa. Ahvenen saalistustapa perustuu pääosin
näköaistiin, joten sameassa vedessä saaliin löytäminen on vaikeampaa kuin
kirkkaassa.

Tutkijat havaitsivat odotetusti, että kirkkaassa vedessä naaraat söivät
ahneemmin kuin koiraat. Ahvennaaraat ovat aikuisiällä koiraita
nopeakasvuisempia, sillä koko ratkaisee niiden lisääntymismenestyksen.
Naaraiden pitää kasvaa mahdollisimman suuriksi, jotta ne voivat tuottaa
paljon jälkeläisiä. Suurikokoisten emokalojen tuottama mäti sisältää
enemmän vararavintoa poikasille, joten niiden poikasten
selviytymismahdollisuudet kuoriutumisen jälkeen ovat moninkertaiset
pienikokoisten emojen jälkeläisiin verrattuna.

Sen sijaan ryhmä havaitsi yllätyksekseen, että naarasahvenet kärsivät
tummuvasta vedestä koiraita enemmän. Tummassa vedessä naaraiden syöntiteho
romahti. Sama ilmiö havaittiin myös järvissä: mitä tummempi vesi, sitä
pienempiä olivat naarasahvenet. Koiraiden kasvuun ja kokoon veden tummuus
ei vaikuttanut.

Kalastus ja ilmastonmuutos uhkaavat ahventa

Syy sukupuolten erilaiseen saalistuskäyttäytymiseen tummassa vedessä on
vielä toistaiseksi mysteeri. Tutkimusryhmä selvittää parhaillaan, miten
veden lämpötilan nousu ja muut häiriötekijät vaikuttavat ahveneen. Jotkut
tutkimukset ovat osoittaneet, että kohonnut lämpötila voi vaikuttaa
kalakantojen sukupuolirakenteeseen. Lämpötilan noustessa koiraiden osuuden
on usein havaittu lisääntyvän.

Myös kalastus on koko- ja sukupuolivalikoivaa. Kalastajien tavoittelemat
saaliit ovat nimenomaan suurikokoisia naaraita. Kalastuksen ja
ilmastonmuutoksen yhteisvaikutus saattaa heijastua voimakkaasti kalojen
evolutiiviseen säätelyyn. Kalastuksen säätelyn ohjauksessa tulisikin ottaa
huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset, jotta kalastusta voitaisiin ohjata
kalakantojen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Lisätietoa
Tutkija Satu Estlander
P. 044 5020603
satu.estlander@helsinki.fi

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa -hanke:
http://www.helsinki.fi/keskala/index.htm

Ystävällisin terveisin

Kirsikka Mattila
Kampustiedottaja - Viikki

PL 62 (Viikinkaari 11), 00014 Helsingin yliopisto
Puhelin (09) 191 58791, 050 406 2046
Sähköposti: kirsikka.mattila@helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/yliopisto