Helsingin yliopisto
Viestintä / Viikin tiedekampus
4.8.2010

Evoluutiota ulkosaaristossa: saaristolaismyyrät isoja ja pitkäjalkaisia

Evoluutioteorian mukaan luonnonvalinta suosii piirteitä, jotka edistävät
populaatioiden leviämistä uusille elinalueille. Teoriaa tukevaa empiiristä
todistusaineistoa on kuitenkin suhteellisen vähän. Helsingin yliopiston
bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tutkijoiden yhdessä
ruotsalaiskollegoidensa kanssa tekemä tutkimus raportoi populaatioiden
leviämistä edistävien piirteiden nopeasta evoluutiosta ulkosaaristossa.
Tulokset julkaistaan tällä viikolla Proceedings of the Royal Society B
-lehdessä.
 
Kenttätutkimuksissa havaittiin, että Tukholman ulkosaariston peltomyyrät
(Microtus agrestis) ovat isompia ja pitkäjalkaisempia kuin mantereella
elävät lajitoverinsa. Tutkitut peltomyyrät ovat alkujaan samaa sukujuurta,
sillä saaristolaismyyrien asuinpaikat paljastuivat merestä jääkauden
jälkeisen maannousun seurauksena vasta noin 500-1000 vuotta sitten.
Merestä nousseet saaret asuinalueikseen valloittaneet peltomyyrät
siirtyivät uimalla mantereelta saarille.

Tutkijat mittasivat ja punnitsivat peltomyyriä kahdessa mantereen ja
kuudessa ulkosaariston paikassa vuosina 1983-1987. Sen jälkeen he
kasvattivat mantereelta ja saaristosta peräisin olevien myyrien
jälkeläisiä laboratoriossa kolmen vuoden ajan. Laboratoriokasvatuksella
varmistettiin, että populaatioiden väliset erot ilmiasullisissa
ominaisuuksissa (ruumiinkoko, jalkojen pituus) olivat perinnöllisiä,
eivätkä esimerkiksi saatavilla olevasta ravinnosta tai muista
kasvuympäristön tekijöistä johtuvia. Saaristolaismyyrien jälkeläiset
kasvoivat myös laboratoriossa isoiksi ja pitkäjalkaisiksi. Darwineissa
mitattavien evolutiivisten muutosten nopeus oli häkellyttävän kova.

Tulokset osoittivat, että saaristolaismyyrät ovat luonnonvalinnan kautta
geneettisesti sopeutuneet selviytymään ulkosaarten karuissa olosuhteissa.
Ison ruumiinkoko ja pitkät jalat edesauttavat levittäytymistä uimalla.
Myös pitkät takajalat parantavat työntövoimaa ja vauhdittavat uimista.
Suuret yksilöt ovat pieniä kestävämpiä ja jaksavat liikkua pitempiä
matkoja sekä maalla että vedessä; ne eivät ole massansa takia myöskään
yhtä alttiita hypotermialle kuin pienet lajitoverinsa.

Tukholman ulkosaariston peltomyyräpopulaatiot tarjosivat tutkijoille oivan
mallisysteemin evoluutioteorian ennusteiden testaamiseen. Tulokset
valottavat ja alleviivaat jälleen kerran saaripopulaatioiden (vertaa
Galapagossaaret) arvoa evoluutiotutkimukselle. Saaristoelämään
erikoistuneet eläinlajit ovat myös sinällään arvokkaita biologisen
monimuotoisuuden kannalta.

Lisätietoa
Akatemiaprofessori Juha Merilä
juha.merila@helsinki.fi
P. 040 837 4165

Ystävällisin terveisin

Kirsikka Mattila
Kampustiedottaja - Viikki

PL 62 (Viikinkaari 11), 00014 Helsingin yliopisto
Puhelin (09) 191 58791, 050 406 2046
Sähköposti: kirsikka.mattila@helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/yliopisto