Helsingin yliopisto
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
21.3.2012
Embargo 23.3.2012 klo 02.00
 
Yksin asuminen masentaa

Yksin asuvien määrä on kaksinkertaistunut kahden vuosikymmenen aikana. Yli


miljoona suomalaista asuu yksin ja on arvioitu että vuoteen 2020 mennessä
puolet suomalaisista asuntokunnista on yhden hengen talouksia. Laura
Pulkki-Råbackin ja kumppaneiden tuore tutkimus BMC Public Health(
http://www.biomedcentral.com/bmcpublichealth) -lehdessä kertoo, että yksin


asuvilla ihmisillä on 80 prosenttia korkeampi riski sairastua masennukseen


verrattuna ihmisiin, joiden taloudessa asuu muita ihmisiä.

Terveys 2000 -tutkimuksessa seurattiin 3500 työikäisen miehen ja naisen
masennuslääkkeiden ostoja seitsemän vuoden ajan. Lääkeostot poimittiin
Kelan rekistereistä. Yksin asuvista ihmisistä 25 prosenttia ja
ei-yksinasuvista 15 prosenttia osti masennuslääkkeitä seuranta-aikana.
Yksin asuminen lisäsi riskiä aloittaa masennuslääkkeiden käyttö ihmisillä,


jotka eivät lähtötilanteessa käyttäneet masennuslääkitystä. Naisilla
sosioekonomiset tekijät kuten työttömyys ja puutteet asumisolosuhteissa
selittivät lisääntynyttä masennuslääkkeiden käyttöä. Yksin asuvien miesten


masennuslääkkeiden käyttöä selittivät sosiaalisten verkostojen puute ja
tyytymättömyys työpaikan olosuhteisiin. Lisäksi miehillä yksinasuminen oli


yhteydessä kohonneeseen alkoholinkäyttöön.

Dosentti Laura Pulkki-Råback, joka teki tutkimuksen yhteistyössä
Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tutkijoiden
kanssa, toteaa että yksin asuminen saattaa olla riski mielenterveydelle.

- Vaikka yksin asumisen mielenterveys-vaikutukset olivat yhtäläiset
miehillä ja naisilla, taustalla vaikuttivat erilaiset tekijät. Naisilla
taloudelliseen asemaan liittyvät asiat nousivat keskeisiksi. Sen sijaan
yksin asuvat miehet kokivat sosiaalisen verkostonsa puutteelliseksi mikä
vaikutti heikentyneeseen mielenterveyteen, toteaa Pulkki-Råback.
-Edellä mainitut tekijät selittivät noin puolet yksin asumisen ja
masennuksen yhteydestä. Toinen puoli jäi selittämättä, ja siinä on selkeä
jatkotutkimuksen tarve.

Tutkimus ei pystynyt täysin sulkemaan pois sitä mahdollisuutta, että
ennalta masentuneet ihmiset saattavat ajautua asumaan yksin ja ovat siksi
masennuslääkkeiden käyttäjiä. Masennuslääkkeiden käyttö vaatii
hoitosuhteen lääkäriin eikä tutkimuksessa pystytty arvioimaan
hoitamattoman masennuksen määrää. Tutkimuksessa ei myöskään huomioitu
sitä, että masennuslääkkeitä määrätään myös muihin tiloihin kuin
masennukseen.

Tutkimuksen tekijät, Laura Pulkki-Råback, Mika Kivimaki, Kirsi Ahola,
Kaisla Joutsenniemi, Marko Elovainio, Helena Rossi, Sampsa Puttonen, Seppo


Koskinen, Erkki Isometsa, Jouko Lonnqvist ja Marianna Virtanen, pitävät
yksin asumisen räjähdysmäistä kasvua asiana, jonka terveysvaikutuksiin on
syytä kiinnittää huomiota. Yksin asumiseen liittyy monenlaisten ongelmien
kasaantuminen, ja ne pitää ottaa huomioon jos tavoitteena on työikäisen
väestön mielenterveyden edistäminen.

Artikkeli Living alone and antidepressant medication use: a prospective
study in a working-age population ilmestyy kansainvälisessä BMC Public
Health-julkaisussa 23.3.2012.

Ennen embargon umpeutumista artikkeli on luettavissa osoitteessa:

 
http://www.biomedcentral.com/imedia/1882497545658534_article.pdf?random=560430



Lisätietoja:

Laura Pulkki-Råback, puh. 050 536 7256 (tavoitettavissa pe 23.3. klo 9-10,


klo 12-13 ja klo 15-17), s-posti laura.pulkki-raback@helsinki.fi.



Ystävällisin terveisin

Anna Maria Peltonen
tiedottaja/ Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
valtiotieteellinen ja käyttäytymistieteellinen tiedekunta
PL 9 (Siltavuorenpenger 5 A), 00014 Helsingin yliopisto
GSM 050 406 2047
maria.peltonen@helsinki.fi

http://www.helsinki.fi/yliopisto