Helsingin yliopisto
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
9.6.2011


Vähemmistöoikeuksien muodostuminen kylmän sodan jälkeisessä Euroopassa


-Valikoiva, pääasiassa Itä-Eurooppaan keskittyvä eurooppalainen
vähemmistöpolitiikka on tullut tiensä päähän, väittää valtiotieteiden
lisensiaatti Matti Jutila 18. kesäkuuta Helsingin yliopistossa
tarkastettavassa väitöskirjassaan. Jutila tarkastelee tutkimuksessaan
kylmän sodan jälkeisen eurooppalaisen vähemmistöoikeusjärjestelmän
muodostumista, toimintaa ja vaikuttavuutta.


Viimeisten kahden vuosisadan ajan nationalismi on ollut yksi
keskeisimmistä poliittisen järjestäytymisen periaatteista. Yksinkertaisen
määritelmän mukaan nationalismi on ajattelun ja toiminnan tapa, jonka
mukaan maailma jakautuu kansoihin ja jossa kansallisten ja poliittisten
yksiköiden rajojen pitäisi olla yhteneviä. Nationalismi voidaan siis jakaa

kahteen ulottuvuuteen: sisäiseen ja ulkoiseen. Sisäisesti jokaisen
poliittisen yksikön, eli valtion, pitäisi koostua vain yhdestä kansasta.
Ulkoisesti jokaisen kansallisvaltion tulisi olla suvereeni.
Vähemmistöoikeuksien poikkikansallinen hallinta rikkoo molempia näitä
periaatteita.

Jutila nostaa esiin kaksi lähestymistapaa vähemmistöoikeuksiin:
turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden. Näitä lähestymistapoja on hänen
mukaansa käytetty oikeuttamaan kansainväistä vähemmistöpolitiikkaa ja ne
vaikuttavat myös poikkikansallisen hallinnan käytäntöön.
Turvallisuuslähestymistapa perustuu siihen, ettei kansallisen
itsemääräämisoikeuden periaatetta voida soveltaa kaikkiin relevantteihin
tapauksiin ja siksi vähemmistöoikeuksia tarjotaan hyvityksenä pettyneille
kansallisille ryhmille ja vähennetään näin heidän haluaan haastaa
vallitsevaa järjestystä. Oikeudenmukaisuusnäkökulman mukaan
vähemmistöoikeudet ovat oikeutettuja vastauksena epätasa-arvoon, jota
enemmistön kansakunnan rakentamisen aiheuttaa.


Jutila esittää tutkimuksessaan kylmän sodan jälkeisen
vähemmistöoikeusjärjestelmän oikeutetun erään turvallisuuslähestymistavan
muunnelman avulla. Tämän lähestymistavan mukaan ainoastaan Itä-Euroopan
vähemmistötilanteet ovat uhkaavia alueella vallitsevan etnisen
nationalismin vuoksi. Tämä turvallisuuskehys oli keskeisessä asemassa
vähemmistökysymysten kansainvälistämisessä ja se oikeuttaa
vähemmistöoikeusnormien ja -instituutioiden nopean kehityksen.
Oikeudenmukaisuusnäkökulmasta tämä lähestymistapa on kuitenkin
ongelmallinen, sillä se myös oikeuttaa eurooppalaisen vähemmistöpolitiikan

kaksoisstandardit. Vaikka enemmistön kansakunnan rakentaminen on usein
haitallista vähemmistöille myös Länsi-Euroopassa, läntiset maat voivat
kohdella vähemmistöjään hyvin pitkälti miten haluavat.


Yksi Jutilan tutkimuksen keskeisimmistä anneista on kylmän sodan jälkeisen

vähemmistöjärjestelmän toiminnan yksityiskohtainen analyysi. 1990-luvun
alussa tapahtuneen järjestelmän rakentamisen jälkeisen vuosikymmenen ajan
järjestelmä toimi lähinnä turvallisuuslinjalla, joka perustuu pääasiassa
EU:n tukemaan ETYJ:n kenttätyöhön. Tutkimus osoittaa, että tämän linjan
vaikuttavuus perustui järjestöjen väliseen yhteistyöhön, missä eri
poikkikansalliset toimijat kompensoivat toistensa heikkouksia.

Jäsenyysvaatimusten poistuttua EU:n laajentumisen jälkeen tämä linja, joka

jo alkujaan oli rajattu ainoastaan Itä-Eurooppaan, on käynyt lähes
hyödyttömäksi. Itälaajentumisen jälkeen järjestelmän painopiste on
siirtynyt sen oikeuslinjalle, joka nojaa Kansallisten vähemmistöjen
suojelua koskevaan puiteyleissopimukseen (Euroopan neuvosto). Jutila
osoittaa yksityiskohtaisesti miten samanmielisten hallitusten ja
kansainvälisten järjestöjen edustajien sekä asiantuntijoiden verkosto
onnistui vahvistamaan huomattavasti puiteyleissopimuksen alkujaan heikkoa
valvontajärjestelmää. Tämä oikeuslinjan kehitys mahdollistaa
yleispätevämmän ja yhdenmukaisemman, oikeudenmukaisuuteen perustuvan
lähestymistavan vähemmistöoikeuksiin nykypäivän Euroopassa, mutta
nationalistinen poliittisen järjestäytymisen periaate haittaa yhä
voimakkaasti tämän mahdollisuuden toteutumista.


Matti Jutila on kirjoittanut ylioppilaaksi Kemin lyseon lukiosta. Hän
työskentelee tutkijana Aleksanteri-instituutissa ja on aiemmin opiskellut
ja työskennellyt myös Lapin ja Tampereen yliopistoissa.


Matti Jutila väittelee 18.6.2011 kello 10 Helsingin yliopiston
valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Nationalism Circumscribed -
Transnational Governance of Minority Rights in Post-Cold War Europe.

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopistomuseo
Arppeanum, auditorio, Snellmaninkatu 3.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Acta Politica.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa osoitteessa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7042-6


Väittelijän yhteystiedot:

Matti Jutila
puh. 09 191 23618
s-posti matti.jutila@helsinki.fi


Ystävällisin terveisin

Anna Maria Peltonen
tiedottaja/ Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
valtiotieteellinen ja käyttäytymistieteellinen tiedekunta
PL 9 (Siltavuorenpenger 5 A), 00014 Helsingin yliopisto
GSM 050 406 2047
maria.peltonen@helsinki.fi

http://www.helsinki.fi/yliopisto